Useimmiten perinnönjako sujuu osakkaiden sopuisassa yhteisymmärryksessä. Ihanteellisessa tilanteessa osakkaat ovatkin yhtä mieltä perinnönjakoon liittyvistä asioista. Jos jostain asioista onkin erimielisyyttä, useimmiten osakkaat kykenevät löytämään sopuratkaisun myös erimielisyyksiä aiheuttaneista kysymyksistä. 

Pienehkössä määrässä perinnönjaoista voi muodostua tilanteita, joissa osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen kuolinpesän omaisuuden jakamisesta, omaisuuden arvostamisesta, perinnön jakamisesta perillisten kesken tai siitä, kuka on oikeutettu perintöön. Tyypillinen erimielisyyksiä aiheuttava kysymys on erilaisten ennakkoperintöjen merkitys.

Pesänselvittäjä on puolueeton henkilö, jonka tehtävänä on selvittää kuolinpesä jakokuntoon. Pesänjakaja puolestaan huolehtii perinnönjaon toteuttamisesta pesän selviämisen jälkeen. Yleensä tehtävään määrätään asianajaja.

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja ovat erilliset roolit, mutta ne voidaan määrätä samalle henkilölle, mikä nopeuttaa prosessia verrattuna tilanteeseen, jossa käytetään eri henkilöitä pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtäviin.

Pesänselvittäjän ja -jakajan määrääminen tapahtuu kirjallisella hakemuksella, joka lähetetään vainajan  kotipaikan käräjäoikeuteen. Siitä, onko hakemus tarkoituksenmukaista jättää, kannattaa usein konsultoida valitsemaansa asianjajajaa.

Varsinaisessa toimituksessa jo lain mukaan tavoitteena on, että osakkaat pääsevät sopimukseen. Useimmiten näin tapahtuukiin. 

Tarvittaessa pesänjakaja ratkaisee riitakysymykset ja antaaa perustellun päätöksen siitä, miten perintö on jaettava. Tällaisesta päätöksestä on oikeus valittaa nostamalla kanne muita pesän osakkaita vastaan käräjäoikeudessa.